Time is like a dream
And now, for a time, you are mine
Let's hold fast to the dream
That tastes and sparkles like wine
Aikaa on kulunut edellisestä kirjoituksesta paljon, ja paljon myös on ehtinyt kertyä kirjoitettavaa. Jossain välissä alkoi oikein kasautua tarinoita, mutta niiden ei saa antaa painaa. Piti käsitellä joulu, 2007, 2008, The Zahir, YLE:n käytös, ihmissuhteet, pekoraali, koulu, Lääkäripäivät, Ressun päivä jne. Kaikkeen ei millään tunnu riittävän aikaa, joten jostain täytyy karsia. Harmikseni olen varastanut aikaa kirjoittamiselta ja nukkumiselta. Jotta tuo tarinoiden painolasti jäisi taakse, kirjoitan nyt edes jotain. Mainitsemani aiheet jäävät ainakin tällä kertaa käsittelemättä. Lisäksi olen jo pariin otteeseen kuullut harmittelua kirjoittelutauostani, joten olen nyt mieliksi.
Olin eilen ensi kertaa oopperassa. Madama Butterfly oli erittäin hieno kokemus. Juoni löytyi, ja sitä oli helppo seurata. Musiikkikin oli ymmärrettävällä tasolla. Ooppera irrotti aika tehokkaasti kaikesta, jossa ajatukset muuten pyörivät. Mieltä painanut jättimäinen luku-urakka unohtui, kun sai keskittyä johonkin aivan muuhun. Samoin eilen aiemmin päivällä ollut soittotunti toimi terapeuttisesti. Kun täytyy keskittyä täydellisesti sormiin, hengitykseen, puhallukseen ja asentoon, ei ehdi ajatella mitään muuta. Tuollaisissa kokemuksissa saavuttaa hetkeksi vapauden arjesta ja sen taakoista. Täytyy ruveta käymään useammin vastaavissa paikoissa. Kävin tänään Töölön kirjastossa hakemassa musiikkiosastolta kyseisen oopperan. Päähän jäi soimaan jotkin pätkät, joten tämä kenties helpottaa.
Molekyylibiologian jakso käynnistyi viime viikolla. Jakson aikana käsitellään DNA:ta, RNA:ta ja kaikkea muuta niihin liittyvää. Oppikirjana toimiva Alberts (molecular biology of the cell) on suunnaton tiiliskivi, joka ei useinkaan jaksa innostaa. Sivutolkulla käsitellään banaanikärpästä, ja tärkeät asiat hukkuvat epämääräisen sepustukseen. Varsinkin viime PBL-tapauksen yhteydessä saatu lukualue oli sangen täynnä höttöä. Seuraava alue liittyy mitokondrioihin, ja se tuntuu paljon miellyttävämmältä. Tänään oli mitokondriaaliseen DNA:han ja mitokondriotauteihin liittyvä luento, joka teki syvän vaikutuksen. Luennoitsija oli panostanut luentoon ja osasi kertoa asiat oikealla tasolla. Haaveilen kesätyömahdollisuudesta jossain tutkimusryhmässä, ja tuo ainakin on yksi mahdollisuus. Toinen oiva luento oli keskiviikkona siruteknologiasta. Toivottavasti yhtä innostavat luennot jatkuvat.
PBL-ryhmämme vaihtuivat molekyylibiologian alussa. Ennen joulua vanha ryhmämme ehti hioutua melko kitkattomasti toimivaksi. Alkukankeutta taitaa olla ilmassa kaikissa ryhmissä. Yleisesti kuulopuheiden mukaan ryhmät ovat hiljaisempia, eikä toiminta ole vakiintunutta. Ihan ymmärrettävää parin viikon jälkeen. Tämänpäiväisen hiljaisuuden tosin selittänee eilisillan juhlinta lääkärileikeissä.
Pääsin ainakin taas vauhtiin. Näin pitkää taukoa en ajatellut pitää toiste. Käsittelemättömiä asioita kertyy, mutta onneksi asioista puhuminen ei ole estynyt tänä aikana. Kirjoittaminen on vain yksi lisäkanava saada asioita sanotuksi eri tavalla.
Ensi kertaan taas. Sitä varten suunnittelen jotain erikoista...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti